Jos kuluttajilla on rahaa ja halua ostaa tavaroita ja palveluja, sanotaan kiinnostusta kysynnäksi. Yrityksiä kiinnostaa se, mitä ihmiset ostavat. Voidaan sanoa, että yleensä kuluttajan ostohalukkuus riippuu tuotteen tai palvelun hinnasta, omasta palkasta ja tulonsiirroista (esim. lapsilisä), kilpailevien tuotteiden hinnoista, muodista sekä henkilökohtaisista makuasioista. Joku haluaa ostaa Marimekon ja toinen Kappahlin paidan. Yksi siis maksaa paidasta paljon ja pitää sitä 10 vuotta, toinen ostaa halvan paidan, joka mahdollisesti vaihdetaan uutteen jo parin pitokerran jälkeen.

 

Tavallisesti rationaalinen eli järkeen valintansa perustava kuluttaja ostaa sieltä, mistä tuotteen tai palvelun saa halvalla. Toisaalta kuitenkin maku siis vaikuttaa. Silti kukaan ei ostane samaa DVD:tä 50 eurolla, jos toisessa kaupassa saman saa 35 eurolla. Siis kun hinta laskee, kysyntä lisääntyy ja päinvastoin.

 

Kun ihmisten tulot nousevat, inferioristen tuotteiden kysyntä laskee. Inferiorinen tuote on sellainen tavara tai palvelu, jota ostetaan, kun ei ole varaa parempaan. Näin esimerkiksi monet opiskelijat syövät tonnikalaa, mutta valmistuttuaan siirtyvät herkuttelemaan pihviä.

 

Mutta on olemassa myös Giffen-hyödykkeitä. Niiden hinnan noustessa kysyntä kasvaa. Tällaisia hyödykkeitä ovat esim. kuuluisan laulajan keikkaliput. Kun kuuluisuus lisääntyy, esityksistä pyydetään enemmän, mutta silti liput myydään kuin kuumille kiville.

 

Tuotteen kysyntään vaikuttaa sekin, pystytäänkö se korvaamaan toisella tuotteella. Jos Valion jogurtin hinta nousee, asiakas voi aina siirtyä Danonen jogurttihyllylle. Toisaalta on myös toisiaan täydentäviä hyödykkeitä. Kun yksi hyödyke vaatii toisen hyödykkeen rinnalleen, on kyse tällaisesta tavarasta. Esimerkiksi tietokone vaatii tulostimen.

 

 Kysynnän joustot

 

a) Kysynnän hintajousto

Kun tavaran hinta nousee, sitä ostetaan vähemmän. Kun hinta laskee, sitä ostetaan enemmän.

 

b) Joustamaton kysyntä

Tavaraa ostetaan joka tapauksessa, maksoi se, mitä maksoi. Tällaisia tuotteita ovat esim. elintarvikkeet tai bensiini.

 

c) Kysynnän tulojousto

Kun kuluttajan palkka nousee, hän yleensä ostaa enemmän tavaroita ja palveluita.

 

d) Kysynnän ristijousto

Jos korvattavan hyödykkeen hinta nousee, kuluttaja siirtyy käyttämään korvaavaa hyödykettä. Esimerkiksi jos Toyotan hinta nousee, ostaja siirtyy Fiatiin. Jos sen sijaan toisiaan täydentävistä hyödykkeistä yhden hinta nousee, myös täydentävää hyödykettä ostetaan vähemmän. Esimerkiksi jos lentolippu Pariisiin nousee, myös hotelliyöpymisten kysyntä vähenee.